Mikäli EUn ja USAn välinen TTIP-sopimus tulisi nykymuodossaan voimaan, merkitsisi se erittäin vakavaa uhkaa kansanterveyttä koskevalle kansalliselle päätösvallalle ja sitä kautta itse kansanterveydelle. Kansanterveyttä nykyaikana olennaisesti säätelevät suuret kansantaudit liittyvät WHOnkin mukaan hyvin keskeisesti eräisiin elintapariskeihin, erityisesti tupakkaan, ravintoon, alkoholiin ja liikuntaan. Näistä tupakan, alkoholin (olut- ja viinateollisuus) sekä ravinnon (virvoitusjuomajätit) on erittäin suuria kansainvälisiä toimijoita, joiden budjetit ylittävät reippaasti useimpien maiden budjetit.
Tupakka tappaa maailmanlaajuisesti vuosittain noin 6 miljoonaa ihmistä – ja joka toisen tupakkaa tarkoitetulla tavalla käyttävän. Sen vuoksi valtiot ovat säätäneet yhä tiukempaa tupakkalainsäädäntöä, osin WHOn kansainvälisen tupakkakonvention pohjalta. Ylikansallinen tupakkateollisuus (”Big Tobacco”), joka muutenkin eri maissa lobbaa ja myös korruptoi voimakkaasti, on haastanut kymmeniä valtioita oikeuteen – ja viime vuosina juuri sijoittajasuojasopimuksiin vedoten.
Vaikka valtiot ovat yleensä voittaneet oikeudenkäynnit, ovat ne merkinneet varsinkin monille köyhille maille useiden vuosien työtä ja suuria kustannuksia. Teollisuus, joille nämä kustannukset ovat pieniä, käyttääkin jo pelkästään oikeudenkäynnin uhkaa painostuskeinona.
On kestämätöntä, mikäli kansanterveyttä koskevassa päätöksenteossa maiden omaa kansanterveyttä koskevaa päätöksentekoa kavennettaisiin ja avattaisiin sijoittajasuojasopimuksilla mahdollisuuksia kansanterveyttä vaurioittavalle ylikansalliselle suurteollisuudelle mahdollisuudet heikentää kansallista terveyssuojaa.
Terveyspalvelujen suhteen investointisuojasopimus ei koske julkisia palveluja. Mutta jos palvelujen tuottajat yhtiöitetään, kuten sote-uudistuksessa on nyt kaavailtu, tulee sijoittajasuojasopimusten uhka myös palvelujärjestelmiin – ja antaa mahdollisuuden kansainvälisille firmoille, joita jo nyt on runsaasti Suomen yksityisillä markkinoilla, vaikuttaa kaventavasti kansalliseen päätösvaltaan koskien kansallisia terveyspoliittisia tavoitteita.
Edellä olevista syitä voidaan ilolla lukea yhä lisääntyviä epäileviä viestejä eurooppalaisilta päätöksentekijöiltä koskien TTIP sopimusta. Ja jos sopimusneuvotteluja jatketaan, tulisi Suomen vaatia tiukasti terveysasioiden irrottamista sopimuksesta.
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry.
Seminaari ”TTIP, valta ja kansanterveys”
Helsinki 14.9.
