Helsingin Sanomat vieraskynä 22.1.2023
Kansainväliset asiantuntijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että se mitä syömme ja juomme, on tärkein kansantauteihimme vaikuttava tekijä. Erityisen huolestuttavaa tässä suhteessa, niin meillä kuin muualla, on ylipainon ja lihavuuden suuri lisääntyminen. Ja sen seurauksena diabeteksen ja monien muiden seurausten yleistyminen.
Laajan tutkimuskokonaisuuden perusteella on olemassa runsaasti hyvinkin samansuuntaisia asiantuntijasuosituksia. USAssa tunnettu on ns. DASH-ruokavalio, joka vastaa pitkälti suomalaisia ravitsemussuosituksia.
Nykyajan runsaasta ravitsemustiedosta, median kiinnostuksesta ja laihdutusohjelmaista huolimatta väestön lihominen on vain jatkunut. Sen on hyvin huolestuttavaa kansanterveyden ja sote-palvelujen paineen kannalta.
Vaikka yksilön painonhallintaan vaikuttavat monet tekijät, mukaan lukien geneettiset, väestötasolla nopea ylipainon lisääntyminen voi selittyä vain ympäristötekijöillä. Geneettinen taustamme ei viime vuosikymmeninä ole muuttunut. Olennainen tekijä on ruokaympäristön suuri muutos.
Iso kysymys lihavuuden torjunnassa on, miten terveellistä painonhallintaa voidaan yhteiskunnassa tukea. Huomiota on kiinnitetty mm. epäterveellisten elintarvikkeiden verotukseen, niiden koostumukseen, markkinointiin, varoitusmerkintöihin ym. Hämmästyttävän vähän huomiota on kiinnitetty kaupan ja erityisesti supermarketien rooliin ja mahdollisuuksiin. Näin on siitä huolimatta, että juuri kaupat ovat elintarviketeollisuuden ja kuluttajien välissä. Ne ovat paikkoja, joissa elintarvikkeet valitaan ja ostetaan.
Nykyaikaisten supermarketien tietojärjestelmissä on yksityiskohtaiset tiedot asiakkaiden ostoista, joiden ravintokoostumus myös tiedetään. On hyvin tunnettua, kuinka mm. tuotteiden sijoittelu myymälöissä vaikuttaa paljon ostoihin. Hämmästyttävän vähän tutkimusta, niin meillä kuin muuallakin, on suuntautunut kauppojen mahdollisuuksiin. Tämä koskee mm. ostotietojen hyödyntämistä, tuotteiden sijoittelua, tarjouksia, etäostamista, ravitsemusohjausta, kotiinkuljetusta ja jopa ravintoneuvojien käyttöä eli sote-palvelujen ja kaupan yhdyspintaa.
Äskettäin julkaistiin Nature Medicine -lehdessä USAssa suoritettu ns. SuperWIN-tutkimus, joka on tässä suhteessa pioneerityö. Siinä tutkittiin hyvällä kokeellisella asetelmalla nykyaikaisten supermarketien mahdollisuuksia ravintointerventioiden toteuttamiseen ja vaikutuksiin.
Tutkimus toteutettiin Krogerin, USAn suurimman supermarketketjun 13 toimipisteessä satunnaistaen osanottajat kahteen koeryhmään ja vertailuryhmään. Tutkimusryhmän kanssa toteutettiin kuusi yksilöllistä kauppakerrosta ravitsemusasiantuntijan kanssa. Toisessa ryhmässä hyödynnettiin ja opastettiin myös uusien tietoteknologioiden käyttöä ostamisessa ja ruokaresepteissä sekä kotiinkuljetusta.
Tutkimuksessa oli kolme tärkeää tulosta. Kaupan ohjaus lisäsi terveellisen DASH-ruokavalion noudattamista. Koulutus etäostojen ja terveysteknologian hyödyntämiseen lisäsi edelleen myönteisiä vaikutuksia. Tärkeää oli todeta, kuinka tällaisia hankkeita voitiin toteuttaa nykyaikaisessa kauppaympäristössä.
Se että USAn laajin kauppaketju rahoitti tällaisen tutkimuksen, osoitti, kuinka kauppa voi myös omien intressiensä vuoksi tehdä yhteistyötä terveysasioissa. Hyvä terveys ja mm. painonhallinta voi olla yhteinen kuluttajien, kansanterveyden ja kaupan tavoite. Suomalaisten kauppaketjujen lisääntyvää kiinnostusta osoittaa Keskon äskettäinen päätös omien tuotemerkkiensä terveysvaatimuksista.
Vaikka Suomen ja USAn olosuhteet jossakin määrin poikkeavat, myös meillä olisi moderneissa supermarketeissa hyvät edellytykset tällaiseen työhön. Suomessa kauppaketjut ovat myös hyvin keskittyneet, mikä antaisi työlle valtakunnallisen taustan. SuperWIN-tutkimuksen ideoita soveltaen voisi Suomessakin kiinnittää huomiota tällaiseen toimintaan ja myös lisätä alan tutkimusta ja hankkeita.
Terveys on paitsi kansalaisten ja terveydenhuoltomme intressi, myös elinkeinoelämälle myyntivaltti. Kun nykyaikaisilla supermarketeilla on merkittävät mahdollisuudet edistää kansalaisten terveellistä ravitsemusta ja painonhallintaa, ne voisivat näin tukea myös sote-uudistuksemme tavoitteita terveyden edistämisessä.
Pekka Puska, professori Helsinki
Dylan L. Steen, professori, Cincinnati SA