Monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö pienen maan intressi

(Eduskunta keskusteli 12.6. monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön haasteista)

On hienoa, että Suomen eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun kansainvälisen monenkeskisen yhteistyön haasteista. Monenkeskinen yhteistyö on juuri Suomen kaltaisen pienen maan intresseissä, koska varamme yksin eivät kovin paljon riitä kansainvälisissä haasteissa.

Elämme globalisoituvassa maailmassa. Sen vuoksi on Suomen kannalta tärkeää olla mukana kansainvälisessä yhteistyössä. Tässä työssä on Suomella paljon annettavaa, mutta myös paljon saatavaa. Sitä paitsi maapallo on yhteinen, ja meidän tulee kantaa vastuumme maapallon haasteista.

Kansainvälisen poliittisen, tieteellisen ja kaupallisen yhteistyön ohella ns. kehitysyhteistyö on tärkeää. Eli velvollisuutemme on tukea köyhempiä maita, joiden väestö kamppailee köyhyyden, sairauksien ja muiden isojen ongelmien kassa.

Tässä työssä on tärkeää korostaa ja tukea monien järjestöjen työtä, joka on usein epäitsekästä ja arvokasta vapaaehtoistyötä vaikeissa olosuhteissa. Myös kahdenkeskistä yhteistyötä tarvitaan.

Monenkeskisen yhteistyön pitäisi olla erityisesti pienten maiden intresseissä. Mielestäni Suomen intresseissä on vahvistaa nimenomaan YK:n ja sen alajärjestöjen työtä. Aiemmassa työssäni WHO:n johtajistossa sain nähdä ne mahdollisuudet, jotka järjestöllä on vaikuttaa monien maiden terveydelliseen kehitykseen sekä WHO:n arvovallan että asiantuntijatyön avulla.

YK ja sen alajärjestöt muodostavat maailman virallisen yhteistyöfoorumin, jota kaikkien maiden tulisi tukea. YK:n alajärjestöt tekevät alalla tärkeää työtä, ja viime vuosina on eri YK-järjestöjen keskinäinen yhteistyö parantunut niin maatasolla kuin globaalisti.

Osallistumalla keskeisten YK-järjestöjen, kuten juuri WHO:n, rahoitukseen, Suomi voi olla mukana keskusteluissa ja vaikuttamassa painopisteiden valintaan. Silloin olemme mukana leveämmillä hartioilla ja niissä pöydissä, joissa kansainvälistä monenkeskistä yhteistyötä suunnitellaan ja johdetaan.

Tähän rahoitukseen liittyy YK-järjestöjen toivomus, että jäsenmaat eivät liikaa korvamerkitsisi rahoitustaan, vaan yhtyisivät yhdessä päätettyjen painopisteiden rahoitukseen. Tämä vahvistaa järjestöjen suunnitelmallista työtä.

Mitä tulee yhteistyön tavoitteisiin, minusta aivan keskeisen pohjan muodostaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja ohjelma. Siinä ei ole kysymys vain kehitysmaiden tukemisesta vaan yhteisen maapallomme tulevaisuudesta. Samalla kun se antaa vahvan raamin ja pohjan monenkeskiselle kansainväliselle yhteistyölle sen tulisi myös niveltyä myös omiin kansallisiin toimimme.

Kansanedustaja Pekka Puska