Tarina jatkuu: STM:n tupakkatyöryhmän uudet ehdotukset
Tupakoinnin terveyshaitat alkoivat tulla tietoisuuteen 1960-luvulla. Suomessa Pohjois-Karjala projekti otti aloittaessaan vuonna 1972 tupakoinnin vähentämisen keskeiseksi tavoitteeksi ravintomuutosten ohella, ja projekti toteutti myös näkyviä valtakunnallisia tupakoinnin lopettamisen TV-ohjelmia 1970-luvun loppupuolelta 1990-luvun alkuun.
1970- luvun puolivälissä säädettiin ensimmäinen tupakkalaki, joka oli silloin kansainvälisesti katsoen uraauurtava. Sen jälkeen on tupakkalakia aika ajoin kiristetty, rinnan väestön tupakoinnin vähenemisen kanssa. Kehitystä on tukenut samaan aikaan vahvistunut monipuolinen tupakoinnin vähentämiseen tähtäävä terveydenedistämisen työ. Lainsäädännöllä on tupakkaveroa kiristetty, ravintolat sekä työpaikat tehty pääasiassa savuttomiksi, kaikkinainen mainonta lopetettu, jne.
Viime vuosina työtä on tukenut myös myöhemmin liikkeelle lähtenyt kansainvälinen kehitys. Maailman Terveysjärjestö WHO:n vuonna 2003 hyväksytty maailmanlaajuinen tupakoinnin torjunnan sopimus on sitovuudessaan uraauurtava globaali kansainvälisen oikeuden instrumentti. Samoin EU:n sitova tupakkadirektiivi on auttanut vahvistamaan lainsäädäntöä, ja saanut muuta Eurooppaa vahvemmin mukaan.
Kehityksen myötä myös tupakointi on Suomessa suuresti vähentynyt: Vain noin 15 % aikuisväestöstä tupakoi enää, ja nuorten tupakointi on selvästi vähentynyt. Suomi on hyvää vauhtia siirtymässä savuttomaan suuntaan. Suomi on nyt edelläkävijä myös siinä, että ensimmäisenä maana maan tupakkalakiin on kirjattu tavoitteeksi savuton ja nikotiiniton Suomi.
Tapahtuneen kehityksen myönteiset seuraukset ovat isot. Tupakoinnin huomattava väheneminen on olennaisesti pienentänyt miesten keuhkosyöpäkuolleisuutta sekä merkittävästi myötävaikuttanut sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden laskuun.
Suomen tupakkapolitiikassa ovat valistus, lainsäädäntö ja tupakoinnin väheneminen kulkeneet käsi kädessä. Kun tupakointi on vähentynyt, on tullut mahdolliseksi kiristää lainsäädäntöä, joka taas on vähentänyt tupakointia. Tavoite savuttomasta Suomesta edellyttääkin sekä hyvän työn jatkamista että uusia toimia.
Viimeisen vuoden aikana on istunut STM:n tupakkatyöryhmä, joka jätti ehdotuksensa ministeri Saarikolle 31.5. WHO:n Maailman Tupakattomana päivänä. Mietintö sisältää uusia toimenpide-ehdotuksia, jotka koskevat useimpia tupakkapolitiikan lohkoja.
Tärkein keino tupakoinnin vähentämisessä on hinta, ja työryhmä esittää vaikuttavien veronkorotusten jatkamista myös seuraavina vuosina. Näkyvää tulee olemaan myös siirtyminen tuotemerkittömiin savukepakkauksiin. Esitykset koskevat myös savuttomien alueiden laajentamista, mm. parveketupakoinnin osalta, nuorten ikärajoja, nuuskaa ja muita nikotiinituotteita, vieroituksen ja lopettamiskampanjoiden tukemista ym.
Suomessa on väestön ja poliittisten päättäjien tuki tupakoinnin vähentämiseen tähtäävään työhön nykyään vahva. Taakse on jäänyt holhouskeskustelun aika. Myös hupeneva tupakoivien joukko on toimenpiteille varsin myönteinen, koska heistäkin useimmat haluaisivat lopettaa. Menee raha ja terveys. On tärkeää, että STM valmistelee ryhmän esittämät toimenpiteet ja että seuraava eduskunta saa varsin pian uudet lakimuutokset hyväksyttäviksi. Ja Suomen menestystarina jatkuu!