Kansallinen diabetesfoorumi 24.2. 2015
Voimaa diabeteksen ehkäisyyn
Suomessa on arvioiden mukaan noin puoli miljoonaa diabeetikkoa, joista vajaa puolet ei edes ole tietoisia taudistaan. Tämä on valtava kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen haaste. Kuitenkin tiedämme vakuuttavasti, että tyyppi 2 diabetes on ehkäistävissä. WHO on arvioinut, että noin 90 % tyyppi 2 diabeteksesta olisi ehkäistävissä varsin ravinnolla ja liikunnalla.
Suomen diabeteslukujen olennaiseen vähentämiseen olisi siis olemassa vahva tietopohja. Vaikka yksilöiden perinnöllinen alttius vaihtelee, eivät perintötekijät yleensä ole este onnistuneelle ehkäisylle. Haasteena ei ole, mitä pitäisi tehdä – vaan miten.
Käytännössä kustannustehokkain keino diabeteksen torjunnassa on väestötasolla tapahtuvat ravinto- ja liikuntamuutokset – eli kansallinen ravinto- ja liikuntapolitiikka ja sitä tukeva yleinen terveyden edistäminen. Sen lisäksi tarvitsemme terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistuksen – sellaisen sote-uudistuksen, joka olennaisesti vahvistaa peruspalveluja. Kun kysymys on puolesta miljoonasta ihmisestä, on väestöä lähellä oleva peruspalvelujärjestelmä luonnollisesti ainoa koneisto näin laajan potilasjoukon hyvä hoidon ja terveyden edistämisen järjestämisessä.
Tehokas diabeteksen ehkäisytyö merkitsee paitsi suuria kansanterveydellisiä hyötyjä, myös todellista rakennepolitiikkaa, kun se vähentäisi diabeteksen vakavien seurausten painetta sote-järjestelmässä sekä edistäisi työikäisten terveyttä ja ikäihmisten toimintakykyä. Hyvä diabeteksen torjunta olisi myös keihäänkärki yleisemminkin kroonisten tautien torjunnassa, kun samat ravinta- ja liikuntamuutokset auttavat myös sydän- ja verisuonitautien ja monien muiden sairauksien ehkäisyssä.
