Kirjoitus julkaistu 28.3. Helsingin Sanomien “Krooniset sairaudet” Planetmedia-liitteen pääkirjoituksena.
Vaikka flunssakausi kaataa ihmisiä sänkyyn ja tartuntataudit huolestuttavat, nykysuomalaisten vakavat terveysongelmat ovat pääsääntöisesti kroonisia sairauksia. Kuolinsyinä ne ovat erityisesti sydän- ja verisuonitauteja, syöpää ja kroonisia keuhkosairauksia, sekä työkyvyttömyyden syinä tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja mielenterveyden häiriöitä. Tauteina tai riskitekijöinä voidaan pitää diabetesta ja kohonnutta verenpainetta. Listaan voidaan myös liittää ehkä kaikista yleisin eli hammaskaries sekä neurologisia ja allergisia sairauksia ja väestön ikääntyessä dementia .
Lääketieteellinen tutkimus on tuonut paljon tietoa näiden tautien syistä ja hoidosta. Kroonisten tautien hoito vaatii usein pitkän ajan, jopa lopun elämän. Ennalta ehkäisy on luonnollisesti ihmisen kannalta paras ja yhteiskunnalle huokein vaihtoehto. Se edellyttää kuitenkin taudin syiden riittävää tuntemista. Eräiden syitä tunnetaan niin huonosti, että ennalta ehkäisyn mahdollisuudet ovat vielä vähäiset ja tarvitaan lisää tutkimusta. Tällaisia ovat mm. tyypin 1 diabetes ja eräät syöpälajit.
Toisaalta tiedetään vakuuttavasti, että yleisimpien kroonisten tautien syyt liittyvät läheisesti eräisiin elintapoihin. Vaikka perintötekijät säätelevät alttiutta, ne harvoin aiheuttavat suoraan tautia. Yksilön kohdalla on vaikuttamassa erilaisia tekijöitä, mutta väestötasolla aivan keskeisessä asemassa ovat ravinto, liikunta, tupakka ja alkoholi.
Vaikka ravintokeskustelu velloo kiivaana mielipiteiden ja kaupallisten viestien aallokossa, niin asiantuntijasuositukset ovat pysyneet varsin samoina – ja ovat hyvin tiedossa. Päivittäisen liikunnan merkitys on vuosien kuluessa monesta syystä lisääntynyt. Tupakointi on hyvin monen kroonisen taudin iso syy, mutta on onneksi jäämässä pienen vähemmistön tavaksi. Alkoholin kulutus on viime vuosikymmeninä moninkertaistunut ja tuonut mukanaan suuret ongelmat.
Erillisten tautikohtaisten ehkäisyohjelmien sijaan ehkäisytyö kannattaa suunnata muutoksiin näissä elintapatekijöissä, koska se vaikuttaa niin laajasti kroonisten tautien kirjoon. Kysymys on sydänystävällisestä ruokavaliosta ja liikunnasta, jotka pitävät mm. verenpaineen, sokeritasapainon ja painon kurissa. Kun tähän lisätään savuttomuus ja kohtuus alkoholin kanssa, saadaan hyvin laajat vaikutukset.
Syövän suhteen uudet eurooppalaiset syövänehkäisysuositukset korostavat samoja asioita, syöpäseulontojen ohella. Uutta on myös, että väestön ikääntymisen myötä lisääntyneen dementian ehkäisyssä samat elintapa-asiat näyttävät olevan hyvin tärkeitä.
Vaikka lehdet ovat tulvillaan erilaista terveystietoa, hälyuutisten perässä ei kannata juosta eikä ottaa terveysasioita jatkuvaksi huoleksi. Kun omaksuu tunnetut elintapasuositukset pysyviksi tavoiksi – ja lisää siihen myönteisen mielen ja hyvät ihmissuhteet – voi suunnata päivittäisen energiansa muihin elämässä tärkeisiin asioihin.
Terveet elintavat eivät ole vain kroonisten tautien ehkäisyä, vaan myös toimintakykyä ja hyvinvointia. Muutokset voivat olla hankalia, mutta apua voi saada terveydenhuollolta, järjestöistä tai netistä. On muistettava, että ”kukaan ei voi pitää sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin sinä itse”. Toisaalta yhteiskuntaa tulee poliittisilla päätöksillä ja elinkeinoelämän toiminnalla kehittää niin, että terveellisen elämän edellytykset ovat kansalaisilla mahdollisimman hyvät.
Varsinkin ravinto- ja tupakkamuutosten seurauksena suomalaiset ovat saaneet runsaasti terveitä lisävuosia. Tätä kehitystä on syytä jatkaa!