Suomi EU:n osana siirtyi taas maaliskuun lopussa kesäaikaan. Kaksi kertaa vuodessa toistuvasta kellojen siirrosta on monenlaista haittaa, mistä tulisi luopua. Kellojen siirtoa kesäaikaan on aikoinaan perusteltu energian säästöllä, mutta siitä ei ole näyttöä. Myöskään valoisammista illoista ei pitkään ole hyötyä; sen verran nopeasti päivien valoisa aikaa Suomessa lisääntyy kevään edetessä. Haittoja kesäaikaan siirtymisestä on sitäkin enemmän.
Haitat ilmenevät monella eri tavalla. Haitat voivat olla hetkellisiä eli ongelmia muutaman päivän kesäaikaan siirtymisen jälkeen. Tämä voi esiintyä esimerkiksi uniongelmina. Myös aamun pimeytyminen uudelleen hetkellisesti voi olla joillekin ongelmallista. Iltavirkuille kesäaikaan siirtyminen on erityisen ongelmallista. Heille illasta vähentyvä yksi tunti voi merkitä, etteivät he saa koko kesäaikana normalisoitua unirytmiään.
Haitat voivat ilmetä psyykkisinä ongelmina, kuten masennuksena, tarkkaavaisuuden heikkenemisenä tai huomiokyvyn häiriintymisenä. Kesäaikaan siirtyminen voi aiheuttaa fyysisiä terveysongelmia, kuten stressin lisääntymistä. Mikä taas aiheuttaa ongelmia verenkiertoelimiin. Tutkimuksissa on havaittu myös muun muassa lisääntynyttä riskiä saada sydäninfarkti. Ongelmat ovat laajat.
Terveydellisten ongelmien perussyynä on nukkumisen ongelmat, kun yötä lyhennetään tunnilla suhteessa ihmisen sisäiseen kelloon. Ongelmat korostuvat iäkkäämmillä ihmisillä, koska nuoret ovat joustavampia sisäisen kellon suhteen. Joka tapauksessa ei ole järkeä ehdoin tahdoin huonontaa ihmisten uniongelmia, mikä on suuri kansanterveydellinen ongelma muutoinkin.
Suomessa kesäaikaan siirtymisestä säädetään Valtioneuvoston asetuksella, joka tulisi kumota. Eduskunta saa keskusteltavakseen ja päätettäväkseen kesäajan kumoamista puoltavan kansalaisaloitteen, joka sai muutama päivä sitten vaaditut 50 000 allekirjoittajaa täyteen. Sellaista normistoa emme tarvitse, mistä on vain haittaa. Tässä on yksi turha normi, joka tulisi purkaa.
Toisaalta Suomi ei voi yksin lopettaa kesäaikaan siirtymistä, vaan päätös on tehtävä EU:ssa. EU:ssa suomalaismepit ovat työtä tehneet asian eteen. Tuo työ ei vielä ole kuitenkaan tuottanut tulosta. Varsinkin Etelä-Euroopan maissa kesäaikaan siirtymiselle on ymmärrystä. Kansalaisaloitteen myötä eduskunnassa asiasta käytävän keskustelun lopputuloksena tulisi olla vähintään sen, että hallitus ajaa EU:ssa kesäajasta luopumista. Lopputuloksena tulisi olla kesäajasta luopuminen, mikä poistaisi kaksi kertaa vuodessa toistuvan monia harmeja aiheuttavan asian ja olisi myös hyödyllinen kansanterveydellinen teko.