(Kansanedustaja Pekka Puska täysistunnossa 13.9.2017)
Vuosisadan vaihteessa YK hyväksyi ns. Vuosituhattavoitteet, jotka koskivat erityisesti köyhyyden vähentämistä sekä äitiys-ja lapsikuolleisuuden ja tartuntatautien vähentämistä. Vaikka kaikkia tavoitteita ei ole saavutettu, monien asioiden kohdalla on tapahtunut huomattavaa paranemista.
Vuonna 2015 YK:n huippukokous hyväksyi nyt käsiteltävän asian perustan eli kestävän kehityksen tavoitteet. Kun vuosituhattavoitteet koskivat erityisesti köyhien kehitysmaiden auttamista, nämä kestävän kehityksen tavoitteet koskevat kaikkia maita. Toki äärimmäisen köyhyyden poistaminen on edelleen tärkeää, mutta nyt lähtökohtana ovat maapallon yhteiset ongelmat. Olemme kaikki samalla planeetalla ja sen tulevaisuus on meidän kaikkien käsissä. Vain kestävällä kehityksellä voidaan globalisoituneessa maailmassa turvata ympäristö, luonto sekä ihmisten terveys ja hyvinvointi. Kysymys on mm. ilmastonmuutoksen torjunnasta, puhtaan veden saannista sekä eriarvoisuuden vähentämisestä.
Samalla kun globalisaatio tuottaa monia etuja, hallitsemattomana se tuo myös ongelmia ympäristölle ja väestöjen terveydelle. Kestävä kehitys edellyttää kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja. Se edellyttää myös kansainvälisiä sopimuksia luonnon ja ihmisten suojelemiseksi. Tällaisista ovat hyviä esimerkkejä kansainväliset ilmastosopimukset ja kansainvälinen tupakkakonventio, joka pyrkii tiukoilla toimilla vähentämään tupakan aiheuttamaa viiden miljoonan vuotuista kuolemaa.
YK listasi 17 kestävän kehityksen päätavoitetta ja niille alatavoitteet. Niistä monet liittyvät toisiinsa. Niinpä esimerkiksi tavoite numero 3 ”Terveyttä ja hyvinvointia” liittyy läheisesti mm. tavoiteisiin ”hyvä koulutus”, ”ei nälkää”, ”ei köyhyyttä” ja ”eriarvoisuuden vähentäminen”.
Kun vuosituhattavoitteiden terveystavoitteet keskittyivät tartuntatauteihin kestävän kehityksen tavoitteissa ovat vahvasti esillä tarttumattomat elintapasairaudet, jotka ovat tulleet maailman valtaterveysongelmaksi, myös kehitysmaissa, – haitaten paitsi kansanterveyttä myös maiden sosiaalista ja taloudellista kehitystä.
Kestävän kehityksen periaatteet ovat avainasemassa elintapasairauksien torjunnassa – niin meillä kuin muualla. Vaikka sairaanhoidon kehittäminen on tärkeää, koskien meillä juuri sote-uudistusta, kansanterveyden tila ja hyvinvoinnin jakautuminen ovat olennaisesti kiinni elintavoista, elinolosuhteista ja yhteiskunnan rakenteesta. Ajatellaan vaikka Costa Ricaa, jossa odotettavissa oleva elinikä on suunnilleen sama kuin USA:ssa ja paljon tasaisemmin jakautunut, vaikka USA:ssa käytetään terveydenhuoltoon monikymmenkertainen raha Costa Ricaan verrattuna. Kustannusvaikuttava ja kestävä tapa kansanterveyteen vaikuttamiseksi merkitsee pohjimmiltaan kestävän kehityksen ratkaisuja elintavoissa ja elinolosuhteissa.
Kun YK:n kestävän kehityksen tavoitteet koskevat kaikkia maita, Suomi on laatinut oman suunnitelmansa – nyt pöydällä oleva selonteon. Ja Suomi on yksi ensimmäisiä maita, jotka raportoivat oman agendansa toimeenpanosta.
Suomen kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 muodostaa hyvän taustan Suomessa tapahtuvalle päätöksenteolle. Kysymys on koulutuksesta ja tuotannon kehittämistä tukemaan kestävää kehitystä, hyvää ympäristöä ja väestön hyvinvointia. Konkreettisesti tässä on kysymys mm. energiatuotannon keinoista kohti hyvää ilmaston ja ympäristön suojelua, tai terveistä elintavoista ja ruokatuotannosta kestävän kehityksen pohjalta.
Vaikka tavoitteena on köyhyyden poistaminen ja riittävä taloudellinen hyvinvointi, on muistettava, että väestön todellinen hyvinvointi ja terveys ovat vain rajallisesti kiinni taloudellisesta tasosta. Raha ja kulutushysteria ei saa voittaa ihmisten tai ympäristön terveyttä.
Agenda 2030 painottaa myös yhteistyötä ja eri tahojen vastuuta. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kumppanuutta – niin valtiota, kansalaisjärjestöjä kuin yrityksiä. Tässä mielessä on hyvä, että tämä huipputärkeä raportti käsitellään täällä eduskunnassa. Ja vaikka on kysymys valtioneuvoston selonteosta, tavoitteiden toteuttaminen edellyttää paljon hallituskausia pidempiä toimia.
Selonteko on hyvin valmisteltu ja valitut painopisteet ”Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi” sekä ”Yhdenvertainen, osaava ja tasa-arvoinen Suomi” ovat hyviä. Toivottavaa on myös, että Suomi on kansainvälisesti riittävästi mukana kestävän globaalin hyvinvoinnin edistämisessä.
On myös hyvä, että tulevaisuusvaliokunta on käsitellyt asiaa huolella. Valiokunnan kannanotot ovat kannatettavia. Erityisesti haluaisin korostaa suositusta, että BKT:n rinnalle voitaisiin kehittää mittareita, jotka kuvaavat kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin indeksejä. On muistettava, kuten Kofi Annan aikoinaan sanoi, että ihmiset eivät elä taloutta varten vaan talouden tulee palvella ihmistä!
Toivon siis, että tämän ohjelman periaatteita voitaisiin Suomessa toteuttaa mahdollisimman paljon. Mielestäni tulisi puhua juuri ”kestävän kehityksen tavoiteohjelmasta” Agenda 2030 on kovin hallinnollis-byrokraattinen termi, eikä helposti avaudu suurelle yleisölle.
Ja lopuksi: Tämän tärkeän ohjelman tulisi muodostaa perustan monille tämän talon päätöksille.