Kommenttejani aiheesta Mediuutisten vaalipaneelissa 8.4.
Suomalaisen terveyspolitiikan tavoitteena on jo vuosikausia ollut lisätä suomalaisten terveyttä ja vähentää väestöryhmien välisiä terveyseroja. Ensimmäisessä tavoitteessa olemme jo onnistuneet varsin hyvin. Kuitenkin terveyserot ovat meillä kansainvälisesti katsoen varsin suuret, ja ne ovat ainakin eräiltä osin lisääntyneet. Erojen tasoittaminen merkitsee tietysti huomion kiinnittämistä huonommassa asemassa olevien ihmisten terveyden parantamiseen.
Erojen syistä ja taustoista
Terveyserojen syistä tiedetään varsin paljon. Ne voidaan jakaa suoranaisiin syihin ja taustalla oleviin tekijöihin. Suoranaiset syyt ovat erot eräissä keskeisissä riskitekijöissä ja erot terveyspalvelujen saatavuudessa. Joskus on yleistäen sanottu, että eroista neljäsosa johtuu eroista terveyspalvelujen saatavuudessa ja kolme neljäsosaa eroista alkoholinkäytössä, tupakoinnissa sekä ravinto-/liikunta- ja ylipainoasiassa.
Terveydenhuoltojärjestelmämme on nykyään varsin epätasa-arvoinen. Työssä olevat saavat varsin hyvää työterveyshuoltoa, ja varakkaammat käyttävät kaupallisia terveyspalveluja. Vähävaraiset, jotka ovat usein ikäihmisiä, työttömiä tai lapsiperheitä, ovat rapistuvan julkisen terveydenhuollon varassa. On osoitettu, että erot sosiaaliryhmien välillä näkyvät jopa sydänleikkauksissa.
Vaikka erot terveyspalvelujen saatavuudessa ovat eettisesti kestämättömiä, suurin syy terveyseroille ovat eroissa eräissä keskeisissä elintavoissa ja niiden taustatekijöissä. Tupakointi, alkoholin humalahakuinen käyttö sekä epäterveelliset ruokatottumukset, vähäisempi liikunta ja erityisesti ylipaino ovat huomattavasti yleisempiä alemmissa sosiaaliryhmissä aiheuttaen näin suurimman osan terveyseroista.
Paljon monitahoisempi on kysymys siitä, mikä on näiden käyttäytymiserojen taustalla. Epäilemättä kysymys on monisyisistä eroista sosioekonomisissa tekijöissä, ympäristössä ja käyttäytymisen mahdollisuuksissa. Yhteiskunnan yleiset eriarvoistavat tekijät, syrjäytyminen, koulutuserot ym. vaikuttavat. Vaikka terveellinen elämä, kuten erityisesti tupakoimattomuus ja vähäinen alkoholinkäyttö, on halvempaa ja liikunta ei maksa mitään, myös taloudellisia seikkoja on taustalla.
Tarvitaan rakenteellista terveyspolitiikkaa
Kysymys on ennen kaikkea terveen elämän edellytyksistä ja mahdollisuuksista. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tietoa on ja myös motivaatiota. Tarvitaan kuitenkin rakenteellista tukea. Tehokas alkoholi-, tupakka- ja ravinto-/liikuntapolitiikka ovat myös tehokkaita väestöryhmien terveyserojen kaventamisessa. Näin näyttäisi olevan käynnissä jo tupakoinnin suhteen. Tietysti tarvitaan myös pätevä sote-uudistus, joka lisää olennaisesti tasa-arvoa terveyspalvelujen saannissa.
Tutkimustieto osoittaa, että valistus tavoittaa nopeammin ylemmät sosiaaliryhmät. Koko väestön ja erityisesti alempien sosiaaliryhmien kannalta tarvitaan rakenteellista terveys- ja sosiaalipolitiikkaa, joka lisää terveellisen elämän edellytyksiä. Erityisen keskeisessä asemassa tämän päivän Suomessa ovat tarvittavat alkoholipoliittiset toimet. Terveyden edistäjien tunnettu tavoite on ”tehdään terveelliset vaihtoehdot helpoiksi vaihtoehdoiksi” – kaikille!