Lyhennelmä Tieteen päivien esityksestä 12.1.2019
Kaupallinen elinkeinoelämä pelaa markkinatalouden säännöillä, ja yritysten tavoitteena on tehdä taloudellista voittoa. Sellaiset alat, joiden tulot perustuvat epäterveiden tuotteiden tai elintarvikkeiden valmistukseen ja myyntiin, pyrkivät ylläpitämään tulojaan itselleen sopivalla viestinnällä, mainonnalla ja vaikuttamalla lobbaamalla poliittiseen päätöksentekoon. Säätelyä vastustetaan ja puhutaan kuluttajien vapaasta valinnasta.
Tyypillisiä aloja, joilla törmäykset terveyspolitiikan kanssa tapahtuvat, ovat tupakka-, alkoholi- ja virvoitusjuomateollisuus. Myös kauppa pyrkii lisäämään liikevaihtoaan saamalla hyllyilleen, vastoin terveyspuolen näkemyksiä, lisää alkoholia ja lääkkeitä.
Terveysnäkökohdilla on lisääntyvä merkitys ihmisten ostopäätösten kannalta. Sen vuoksi teollisuus ja kauppa pyrkivät vetoamaan näihin seikkoihin markkinoinnissaan. Silloin kun kysymys on todella myös oikeista terveydellisistä eduista, tällainen win-win –tilanne on ilman muuta hyödyllinen, kuten suomalaisen kansanravitsemuksen muutoksissa on monessa suhteessa tapahtunut.
On kuitenkin paljon todellisten hyötyjen kannalta kyseenalaista mainontaa. Ja mikäli terveysnäkökohdat ovat selvästi tuotteita vastaan, pyritään liiketoimintaa ylläpitämään mainonnalla, markkinoinnilla ja torjuen säätelyä lobbaamalla. Maailman mittakaavassa tupakka-, alkoholi- ja virvoitusjuomien markkinoinnissa käytetään valtavia summia.
Lobbauksessa käytetyt viestit ja keinot ovat kansainvälisesti katsoen hyvin samanlaiset: Korostetaan yksilön valinnan vapautta, korostetaan työllisyysargumentteja, viitataan holhoukseen ja terveysterrorismiin, vedotaan tunteisiin, kyseenalaistetaan vastustajien motiivit ja hyödynnetään tutkimustulosten laajasta kentästä itselle hyödyllisiä osatuloksia.
Eräs viime vuosina lisääntynyt terveyspolitiikan ja elinkeinopolitiikan törmäysala on ns. haittaverot. Tätä on tukenut – teollisuuden vastustuksesta huolimatta – terveyspolitiikan ja fiskaalisen politiikan intressien yhdistyminen.
Terveystavoitteiden ja kaupallisten tavoitteiden törmäyksessä kansainvälinen taso on vielä ongelmallisempi kuin kotimainen. Suomessa kansalaismielipide ja terveysalan järjestöt ovat lähempänä päätöksentekoa, mutta kansainvälinen päätöksenteko on paljon kauempana. Tässä tilanteessa kansainvälisillä suurfirmoilla on paljon suuremmat mahdollisuudet olla lobbaamassa päätöksentekopaikoilla.
Tulevan kehityksen kannalta tärkeää on, miten kaksi ristikkäistä ideologista kehityssuuntaa vallitsevat jatkossa: toisaalta individualismia ja yksilön valinnan vapautta tukeva sekä toisaalta yhteisöllisyyttä, heikkojen tukemista ja terveyserojen kaventamista tukeva suunta. Terveyspuolella voidaan nykyisessä taloudellisen kasvun painotuksessa muokata Urho Kekkosen kuuluisaa lausetta: ”Onko Suomella malttia tervehtyä?”.
