Kun kaksi suurta terveyspoliittista kokonaisuutta, sote-uudistus ja korona-epidemia, ovat on poistumassa valtakunnallisen päätöksenteon keskiöstä, on aika kiinnittää huomiota taas kansanterveyteen. Vakava korona on onneksi vaikuttanut siihen varsin vähän. Kun koronaan on kuollut runsas tuhat suomalaista, kansantauteihimme kuolee tunnettujen riskitekijöiden vaikutuksesta vuosittain moninkertainen määrä. Uusimpien kansainvälisten tutkimusten mukaan esimerkiksi tupakoinnin aiheuttama vuosittainen ylikuolleisuus on Suomessa noin 5000 ja alkoholin noin 4000 henkeä.
Samaan aikaan myös väestöryhmien väliset terveyseromme ovat isoja. 25-vuotta täyttäneiden eliniän odotteen ero on ylimmän ja alimman tulokymmenyksen kohdalla miehillä peräti 10 ja naisilla 6 vuotta. Tällaiset erot ovat hyvinvointivaltiolle ja myös kansainvälisesti katsoen aivan liian suuret.
Tautien ja terveyserojen tausta on elintavoissa, kuten juuri tupakoinnissa, alkoholin käytössä ja ylipainossa sekä niiden ympäristötekijöissä. Esimerkiksi alkoholin kohdalla on THLn mukaan pienituloisilla viisinkertainen alkoholikuolleisuus hyvätuloisiin verrattuna.
Sote-uudistus ja hyvät palvelut ovat välttämättömiä, mutta kallis palvelujärjestelmä vaikuttaa vain varsin rajallisesti väestön terveyteen ja terveyseroihin. Kestävää kehitystä ei ole, että kaikki ongelmat pyritään ratkaisemaan julkista taloutta rasittavilla palveluilla. Kustannusvaikuttavin ja kestävän kehityksen ratkaisu on usein rakenteellinen terveyspolitiikka.
Rakenteellisen terveyspolitiikan mahdollisuudet on nähty mm. tupakoinnin ja liikenneonnettomuuksien vähenemisen suurissa menestystarinoissa. Nyt olisi aika panostaa lisää terveyspoliittiseen työhön. Kansantautiemme syntyyn ja terveyseroihin vaikuttavat riskitekijät tunnetaan varsin hyvin. Ne eivät poistu vain terveyskasvatuksella.
Valistuksen ohella on tärkeää toteuttaa vaikuttavia poliittisia päätöksiä, joilla edistetään riskien vähentämistä kansalaisten elinympäristössä. Vaikuttamalla tupakoinnin ja alkoholin ohella ravitsemukseen ja liikuntaan voitaisiin katkaista suomalaisten terveyteen ja terveyseroihin hyvin haitallisesti vaikuttava väestön lihominen.
Terveyserojen vähentäminen on sekä yhteiskunnan eettinen tavoite että myös keino parantaa yleistä kansanterveyttä. Terveyserojen vähentämisestä ja kansantautiemme torjunnasta on paljon tutkittua tietoa ja paperille kirjoitettuja strategioita, mutta tarvitaan tehostettua politikkaa niiden toteuttamiseksi.
