Tupakka on tunnetusti tärkein yksittäinen terveyshaitta maailmassa. Se on vastuussa vuosittain noin 5-6 miljoonasta kuolemasta eli noin 10 prosentista maailman kuolemia. Kun on kysymys valtavasta tautitaakasta ja tuotteesta, joka on sekä tappava että täysin tarpeeton, on kaikki syy käyttää vahvoja keinoja tilanteen muuttamiseksi.
Kun tupakkaongelman tausta on mitä suurimmassa määrin kansainvälinen, tarvitaan vahvojen kansallisten toimien lisäksi hyvää kansainvälistä yhteistyötä. Tämän vuoksi maailman valtiot sopivat runsas kymmenen vuotta sitten kansainvälisen tupakoinnin torjunnan puitesopimuksen (FCTC). Sen on ratifioinut 180 maata, jotka ovat sitoutuneet siirtämään sopimuksen pykälät omaan tupakkakalainsäädäntöönsä.
Tupakoinnin vähentämistyö ja tupakkalainsäädäntö on länsimaissa jo varsin kehittynyttä. Kehitysmaat ovat sen sijaan olleet maita, joissa tupakointi on viime vuosiin asti lisääntynyt ja jotka ovat olleet ylikansallisen tupakkateollisuuden erityisinä kohteina. Kuitenkin juuri FCTC:n myötä erittäin suuri määrä kehitysmaita on säätänyt uusia tupakkalakeja ja käynnistänyt monipuolista toimintaa tupakoinnin vähentämiseksi.
Kun FCTC on nyt ollut voimassa kymmenen vuotta, sopimuksen ratifioineet maat päättivät viime vuoden kokouksessaan, että sopimuksen vaikutuksista on tehtävä globaali arviointi. Tätä varten asetettiin seitsemän hengen riippumaton asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimin ja jonka tulee raportoida ensi vuoden kokouksessa Intiassa.
Asiantuntijaryhmän käytettävissä on tiedot 180 maan tupakkalainsäädännön ja tupakoinnin kehityksestä. Mutta syvällisemmän tiedon saamiseksi ryhmä vierailee 12:ssa hyvin erityyppisessä maassa eri puolilla maailmaa. Maakierros alkoi marras-joulukuun vaihteessa Keniasta.
Kokemukseni tupakkatyön kehityksestä Keniassa oli hämmästyttävä. Kenian edustajat olivat aktiivisesti mukana FCTC:n valmistelutyössä, joka päättyi hyväksymiseen vuonna 2003. Kenia ratifioi sopimuksen 2005. Ja 2007 maan parlamentti vahvisti tupakkalain, jossa on mahdollisimman tarkasti seurattu FCTC:n vaatimuksia.
Kenian tupakkalaki kielsi kaiken tupakkamainonnan ja markkinoinnin. Laki kieltää tupakoinnin julkisissa sisätiloissa ja ”julkisilla paikoilla”. Tämän perusteella suuret kaupungit, kuten Nairobi ja Mombasa, ovat kieltäneet tupakoinnin myös kaduilla. Näin ollen kaduilla ei todellakaan näkynyt tupakointi! Kerrottiin, että kaupungin alueella on 3-4 ”tupakkakoppia”, joissa voi tupakoida. Kolmen päivän aikana en nähnyt juuri lainkaan tupakointia.
Joulukuun ensimmäisenä päivänä astui voimaan uusi tupakkavero, joka nostaa selvästi tupakan hintaa ja veron osuutta noin 60 prosenttiin. Salakuljetuksen torjumiseksi on otettu käyttöön pätevä ”tracking” systeemi, jonka ansiosta tuontisavukkeiden vuotuiset verotulot kasvoivat 20-kertaisiksi!
Yleisesti kerrottiin, kuinka FCTC:n myötä tupakointi on siirtynyt pelkästä terveysasiasta eri viranomaisten laillisuus- ja hallintoasiaksi. Eri ministeriöt ja laitokset näyttivät todella osaltaan toteuttavansa FCTC:n pykäliä hyvässä yhteistyössä ja terveysministeriön koordinoimana.
Kerrottiin myös, kuinka viime vuosina väestön tietoisuus tupakka-asiasta on tavattomasti lisääntynyt. Kun FCTC kieltää tupakkateollisuuden vaikuttamisen tupakkapolitiikkaan, ”ihmiset eivät halua enää olla tekemisissä tupakkateollisuuden kanssa”.
Kaikki tämä kehitys on siitä huolimatta, että Kenia on huomattava tupakan tuottaja ja että jättifirma BAT on koko Itä-Afrikassa iso tupakkatuotteiden valmistaja. BAT on myös siirtänyt Afrikan päämajansa Johannesburgista Nairobiin. Maassa taistellaan voimaperäisesti korruptiota vastaan, mm. ilmiantolaatikoilla virastoissa. Vierailumme aikana BBC esitti Englannissa ohjelman, jossa kerrottiin BAT:n maksamista lahjuksista Itä-Afrikassa tupakkapolitiikkaan vaikuttamiseksi.
Hallitus on viime vuonna esittänyt useita muutosehdotuksia tupakkalakiin. Niiden mukana mm savukepakkauksiin tulee kuvalliset varoitukset ja tupakointi autoissa kielletään, jos mukana on lapsia. Kun tupakkateollisuus on haastanut uudistuksen laillisuuden oikeuteen, uudistus on viivästynyt, mutta sen uskotaan toteutuvan.
Kenia on ollut aktiivinen myös kansainvälisessä tupakkatyössä ja myös eräänlaisena johtajana Itä-Afrikan viiden maan joukossa. Itä-Afrikan yhteisö onkin koordinoimassa tupakkalakeja, muita säädöksiä ja tupakkaverotusta.
Useasta selvityksestä huolimatta tiedot tupakoinnin yleisyydestä eivät ole kovin luotettavia. Viimeisen tutkimuksen mukaan aikuisista miehistä noin 19 % käyttää tupakkaa, ja luku olisi kääntymässä laskuun. Naisten tupakan käyttö on vähäistä, vain muutaman prosentin luokkaa. Nuorten tupakointi on kääntynyt laskuun.
On ilman muuta selvää, että kaikissa kehitysmaissa tupakkapolitiikan kehitys ei ole yhtä nopeaa kuin Keniassa. Kuitenkin erittäin moni kehitysmaa ottaa FCTC:n tosissaan ja on sen pykälien mukaan säätänyt varsin vahvaa tupakkalainsäädäntöä. Monissa maissa on epäilemättä ongelmia lain toteutuksen suhteen, mutta Keniassa toteutus vaikutti erinomaiselta – tupakointia ei näkynyt. Yleisten tupakointikieltojen osalta sanottiin, että sosiaalinen kontrolli toimii.
Kun Suomea pidetään eräänä tupakkapolitiikan kärkimaana, Kenian säädökset ja ilmeisesti myös tupakointitilanne menevät Suomea pidemmälle. Jos näin jatkuu, saamme pitää varamme, että emme jää tupakkapolitiikassa kehitysmaaksi Kenian tapaisten maiden rinnalla!
Tekstiä käytetty Suomen Ashin blogissani: www.suomenash.fi/fin/ajankohtaista/blogi/2015/12/