Veronkorotus ja alkoholilaki – eri mittaluokan asioita

Hallituksen budjettiriihen päätökset alkoholin ja tupakan veronkorotuksista ovat tervetulleita. Tällaisilla haittaveroilla voidaan edistää kansanterveyttä ja lisätä valtion tuloja.

Mutta voidaanko uudella veronkorotuksella torjua vahvojen oluiden ja limuviinojen sallimisen haitat? Ei suinkaan.

Alkoholiveron korotus on johdonmukaista jatkoa viime vuosien veronkorotuksille: 10 % (-08), 20 % (-09) ja 15 % (-12). Päätetty veronkorotus merkitsee noin 7,5 %:n korotusta. Se merkitsisi noin 5-6 sentin lisäystä olutpullon tai –purkin hintaan. Vaikka sitä kohdistettaisiin enemmänkin olueen, hintavaikutus on pieni.

Paljon suuremmillakaan veronkorotuksilla ei mitenkään voida kompensoida sitä, että yli 10.000 myyntipisteeseen – kauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille – tulisi keskioluen rinnalle vahvat oluet ja limuviinat. Varsinkin kun kauppa on luvannut nykyiseen verrattuna erittäin huomattavat hinnanalennukset vahvalle oluelle.

Kun alkoholilain yhteydessä usein viitataan vielä Viron tuontiin, on muistettava Viron aivan eri mittaluokan korotukset. Tämän ja viime vuoden aikana Viro nosti alkoholiveroa yhteensä 87 %, ja vuosille 2018-21 on päätetty lisäksi yhteensä 60 %:n korotukset.

Hallituksen esitys alkoholiveron korotuksesta on siis tervetullut, mutta sen vaikutukset eivät ole missään suhteessa vahvojen oluiden ja limuviinojen vapauttamisen vaikutuksiin, vaikka näin lobbauksen yhteydessä puhutaan. Alkoholivero ja alkoholilaki ovat siis täysin eri mittaluokan asioita.

Pekka Puska
kansanedustaja, professori