HYVÄ SELONTEKO MAATALOUDEN JA TUOTANNON NÄKÖKULMASTA, JATKOSSA VAHVISTETTAVA KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMAA
Ruoka on meille kaikille välttämätöntä. Nykyisessä yhteiskunnassa ruokaan liittyy niin tuotannon kuin kuluttajavalintojen suhteen moninaisia näkökulmia ja mahdollisuuksia. Valtioneuvoston selonteko käsittelee monipuolisesti ja pätevästi ruuan tuotantoa maataloudessa, ruuan reittejä pellolta pöytään, ruokakulttuuria, ruokaturvaa ja huoltovarmuutta sekä myös elintarvikealan näkymiä mm. EU:n puitteissa.
Useimmille ihmisille ruokavalintoja säätelevät tottumukset, maku ja hinta. Mutta valintojen taustalla on usein myös mm. terveellisyys, ekologisuus, eettisyys, kotimaisuus sekä mainonta ja markkinointi. Kansanterveyden kuvan muutos – elintapasairauksien nousu – ovat nostaneet ruuan terveys- ja hyvinvointivaikutukset yhä enemmän esille ja keskusteluun.
Terveysasioita perustellaan tutkitun tiedon lisäksi valitettavasti usein omilla mielipiteillä tai netistä saaduilla viesteillä ja pseudotiedolla. Asiantuntijat ovat aina korostaneet, että ruokavalinnat ovat jokaisen oma asia, kunkin omista painotuksista ja tilanteesta lähteviä. Mutta siltä osin kuin valintoja perustellaan terveellisyydellä, sen pitäisi pohjata tutkittuun tietoon.
Vaikka ruokavalinnat ovat jokaisen omia, yhteiskunnalla on perustuslaista lähtien velvollisuus edistää kansalaisten terveyttä. Koska ravinto on nykyihmisen terveydelle ehkä tärkein tekijä, yhteiskunnan ruokapolitiikan tulisi myös edistää kansalaisten terveyttä.
Tässä mielessä selonteko on kapea ja heijastaa lähinnä maa- ja metsätalousministeriön toimialaa, mikä kuvastaa hallinnon sektoroitumista. Kansanterveyttä koskeva lyhyt teksti käsittelee voittopuolisesti elintarviketurvallisuutta, joka on maa- ja metsätalousministeriön toimialaa. Sen on toki tärkeä asia, mutta ruuan kansanterveydellinen merkitys on sen koostumuksessa.
Harva suomalainen sairastuu vakavasti elintarviketurvallisuuden puutteiden vuoksi. Samaan aikaan meillä kuolee päivittäin noin 50 ihmistä sydän- ja verisuonitautiin, noin puolella miljoonalla on kakkostypin diabetes ja saman verran on korkeaa verenpainetta. Näissä kaikissa ravinnolla on keskeinen merkitys, mm. veren rasvojen, verenpaineen, veren sokeritasapainon ja ylipainon kautta. Tähän liittyvät valtion ravitsemusneuvottelukunnat suositukset, joiden edistämistä ei selonteossa käsitellä.
Maatalouspuolella korostetaan selonteon tavoin ”pellolta pöytään” (”from farm to fork”) prosessia eli sitä, että ruokaketju pellolta pöytään toimii hyvin, mikä onkin tärkeää. Kansanterveyspuolella muistutetaan kuitenkin ketjuista myös toisin päin: ”from fork to farm” eli sitä, että kansanterveysnäkökohtien pitäisi ohjata maataloutta ja tuotantoa. Elintarviketuotantoa pitäisi pyrkiä ohjaamaan myös ihmisten terveyden ja kestävän kehityksen lähtökohdista.
Haluan lopuksi korostaa, että hyvällä yhteistyöllä on kaikki mahdollisuudet kehittää maataloustuotantoamme ja elintarviketeollisuutta niin, että siinä yhtyvät kotimaisuuden, terveellisyyden, maataloustuotannon, elintarviketeollisuuden, ekologian ja kestävän kehityksen – yhteiskunnan ja kuluttajien edut. Tämä on pitkälti mahdollista, ja siitä meillä on hyviä esimerkkejä. Ehkäpä tulevina vuosina saadaan eri ministeriöiden yhteistyönä seuraava selonteko, joka menee näissä asioissa pidemmälle.
Pekka Puska, Eduskuntakeskustelu 1.3