Pekka Puskan puheenvuoro lähetekeskustelussa 7.11.2017
Esityksessä ehdotetaan siis nykyisen Tekesin ja Finpron yhdistämistä Valtion innovaatiorahoituskeskus Business Finlandiksi ja valtion kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi Business Finland Oy:ksi.
Uudistus on hyvin perusteltu ja tärkeä, jotta kansainvälistyvän elinkeinoelämän tuen johtamisjärjestelmä saadaan virtaviivaistettua ja yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi.
Tähän varmasti myönteiseen ja kannatettavaan uudistukseen liittyen kaipaa kuitenkin selvyyttä uudistuksen vaikutuksesta kansalliseen tutkimusrahoitukseen. Elinkeinoelämän ja viennin perustanahan on viime kädessä pätevä ja uusia innovaatioita luova tutkimus, jota on usein parhaimmillaan tehty tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyönä ja jossa Tekes on ollut merkittävä rahoittaja.
Kansallinen tutkimusrahoituksemme on nojannut kolmeen erityyppiseen tukipylvääseen:
- Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimus, jota rahoittaa mm. Suomen Akatemia, säätiöt ym.
- Tutkimuslaitosten ja yritysten tuotekehittelyä palveleva yhteistutkimus, jota usein Tekes rahoittaa
- Yritysten oma ja itse rahoittama tutkimus.
Kun Tekes on ollut merkittävä tutkimusrahoittaja, herää kysymys, miten Tekesin nykyään rahoittaman tutkimustyön uudistuksessa käy? Tämä on tähän asti ollut merkittävää tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä. Tällainen tutkimus auttaa paitsi tuotekehittelyssä myös esim. vientimarkkinoiden tärkeänä perustana. Tuotteiden myynti ja vienti ei ole pelkkää markkinointia, jota sitäkin täytyy tukea, vaan tarvitaan hyvä innovatiivinen tuote ja mielellään hyvä tutkimusdokumentaatio sen laaduista ja toiminnasta.
Tutkimuspuolen jatkoa käsitellään lakiesityksen perusteluissa varsin niukasti. Esityksen mukaan rahoituskeskuksen monien tehtävien joukossa mainitaan kyllä ”edistää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa”, mutta perusteluista ei juurikaan selviä, miten Tekesin tähän asti rahoittamalle tärkeälle tutkimustyölle käy.
Herää monia kysymyksiä. Syntyykö tässä tärkeän tutkimusrahoituksen aukko? Mikä tulee olemaan tutkimusrahoituksen osuus? ja ennen kaikkea, miten tätä puolta hallinnoidaan ja hoidetaan? Mikä on innovaatiorahoituskeskuksen rooli ja mikä osakeyhtiön rooli?
Kun tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän välinen yhteistutkimus on tärkeä osa kansallista tutkimusarkkitehtuuriamme, näiden kysymysten selvittelyn pitäisi olla tärkeä osa lakiesityksen valiokuntakäsittelyä.
