Päihdepolitiikka herättää paljon tunteita. Asia koskettaa monia ja vaikutta paljon kansanterveyteen. Alkoholi aiheuttaa vuosittain noin 4000 kuolemaa eli kymmenen kertaa enemmän kuin korona tähän asti. Huumekuolemien määrä on noin 300. Päihteiden käytön syyksi sanotaan usein mielihyvää, mutta paljolti on kysymys sosiaalisesta paineesta ja myöhemmässä vaiheessa riippuvuudesta.
Alkoholi on siis edelleen kansanterveydellisesti merkittävin, mutta sen ongelmiin on ”totuttu”. Se että päivittäin noin kymmenen ihmistä kuolee alkoholin vuoksi, ei ole uutinen. Kun alkoholin kulutus on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt noin 20 %, huumeiden käyttö on puolestaan lisääntynyt ja siksi huolestuttaa. Kannabiksen käytön lisäys näkyy mm. nuorten liikennekuolemissa ja työelämässä.
Vaikka alkoholistit, ”nistit” ja ns. väärinkäyttö herättävät eniten huomiota, se on vain ongelman huippu, jonka suuruus riippuu yleisen kulutuksen määrästä ja jonka alapuolella on paljon muita ongelmia. On rautainen lainalaisuus, että mitä enemmän maassa juodaan viinaa, sitä enemmän on alkoholiongelmia. Kovin monen kodalla käy kuten entiselle miehelle, joka sanoi: ”Olen sellainen mies että otan vain yhden ryypyn. Mutta sen jälkeen minusta tulee eri mies, ja se on kova juomaan.”
On myös muistettava, että toisin kuin takavuosina, suurin osa alkoholista tulee nyt oluesta ja viinistä – ei enää väkevistä. Miesten viikonloppuryypäämisestä on siirrytty varsin jokapäiväiseen alkoholin käyttöön. Tällöin viikkoannokset helposti kasvavat, eikä elimistö tee eroa sen välillä, millaisesta juomasta alkoholi tulee.
Monet pitävät ratkaisuna päihdehuoltoa. Se onkin tärkeää ja voi auttaa monia ihmisiä, mutta tulokset ovat vaihtelevia ja työ kallista. Ehkäisy on aina parempi.
Päihteiden käytön tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Olemme kahdenlaisten vaikutteiden tienhaarassa. Toisaalla on kaupallinen paine, jota ylläpidetään aktiivisella menekinedistämisellä sekä lobbauksella alkoholipolitiikkaa vastaan. Alkoholi on teollisuuden ja kaupan suuri business, jonka vuosittainen arvo on noin viisi miljardia. Myös kannabiksen laillistamiseen liittyisi suuret taloudelliset intressit.
Tienhaaran toinen tie viittaa terveyteen ja hyvinvointiin, mikä onkin yhteiskunnassa yhä tärkeämpi arvo. Alkoholi ei ole enää moraalinen kysymys vaan terveysasia. Nuorten alkoholin käytön väheneminen on tästä hyvä esimerkki. Väestökyselyissä alkoholipolitiikkamme ja Alko hyvin palvelevana kauppana saavat paljon kannatusta.
Paljolti on siis kysymys liberaalin linjan ja yhteiskuntavastuun ristiriidasta. Vaikuttava alkoholi- ja huumepolitiikka parantaa kansanterveyttä ja vähentää sote-palvelujen tarvetta sekä suojelee heikompia. Liberaali linja on taas vahvojen linja ja korostaa yksilön vapautta. Käytännössä kysymys on tasapainosta näiden kahden tien välillä. Kun päihteet ovat kuitenkin niin iso ongelma yhteiskunnassa, voi vain toivoa, että poliittiset päätöksentekijät riittävästi korostavat yhteiskuntavastuun ja kansanterveyden linjaa.