Pohdintaa olutkeskustelusta

Viime vuosina on harvoin nähty niin intensiivistä taloudellista lobbausta kuin mitä Panimoliitto on viime vuosina tehnyt oluen myynnin kasvattamiseksi. Vuoden vaihteessa on hyvä pohtia tätä ilmiötä, sen taustaa ja toimenpide-ehdotuksia.

Vuonna 2004 toteutettiin alkoholiveron reipas lasku, jonka seurauksena alkoholin kulutus ja alkoholiongelmat nousivat Suomessa ennätystasolle. Tilanteen korjaamiseksi väestö antoi vahvan tuen tiukalle alkoholipolitiikalle ja alkoholiveron korotukselle.

Sen jälkeen eduskunta onkin hyväksynyt neljä maltillista alkoholiveron korotusta. Huippukorkeaa alkoholin kulutusta ja ongelmia onkin saatu käännettyä laskuun. Samalla valtio on saanut kaivattuja verotuloja lisää vuosittain satoja miljoonia euroja.

Panimoliiton viesti

Panimoliiton lähes viikoittaisten tiedotteiden toistona on Virosta tapahtuva alkoholin tuonti. Se onkin varsin suurta, kuten matkustaja huomaavat. Mutta on muistettava, että monia muitakin halvempia tuotteita ja palveluja ostetaan ulkomailta, jotka saavat niistä verotulot. Samalla ulkomaalaiset ostavat kuitenkin paljon Suomesta, jolloin verotulot jäävät taas meille. Alkoholia ostavat norjalaiset erityisen paljon Pohjois-Suomessa, mikä tuo alkoholiveroja Suomeen.

Mikä on Panimoliiton ratkaisu? Tiedotteessaan marraskuun lopulla Panimoliitto sanoi mm.: ”Suomen korkea alkoholiverotus on ajanut ostajat hakemaan juomansa Virosta. Verotulot menevät Viroon. Tanskassa laskettiin olutveroa 15 % ja kotimaan olutmyynti kasvoi 3 %”.

Tilastofaktat

Mitä Panimoliiton resepti tosiasiassa merkitsisi? Tarkastellaan tilastotietoja vuodelta 2005 (10 v. sitten), 2011 (kotimaan huippu) ja 2014 (viimeisin tilastovuosi) – miljoonina litroina olutta:

          kotimaan myynti  maahan tuodut
v. 2005   433,6            34,6
v. 2011   453,8            24,4
v. 2014   418,1            34,8

Kotimaan kulutuksen lasku (johon siis veronkorotuksen ovat osaltaan vaikuttaneet) on siis kymmenessä vuodessa ollut 15,5 milj. litraa, eikä se ole juuri lainkaan korvautunut tuonnilla. Huippuvuodesta 2011 kotimaan myynnin lasku on ollut 35,7 milj. litraa, ja samaan aikaan tuonnin arvioitu lisäys on ollut noin 10,2 milj. litraa. Kansanterveyden kannalta muutos on ollut myönteinen: Oluen kokonaiskulutus on selvästi vähentynyt, samalla kun valtion verotulot ovat kasvaneet.

Mitä veronalennus merkitsisi?

Tanskan malli olutveron alentamisesta johtaisi siis oluen kokonaiskulutuksen ja ongelmien kasvuun. Tanskan 3 %:n lisäys merkitsisi Suomessa yli 12 miljoonaa litraa olutta enemmän. Mutta entä valtion

talouden kannalta? THLn piirissä laskettiin, että näillä kriteereillä valtion alkoholiveron tuotto vähenisi noin 65 miljoonaa euroa! Jokainen voi miettiä, mitä järkeä olisi uudistuksessa, joka lisäisi alkoholin kulutusta ja vähentäisi merkittävästi valtion verotuloja.

Panimoliitto vetoaa olutveron laskuun myös ravintoloiden alkoholimyynnin laskun vuoksi. On totta, että ravintoloissa tapahtuva alkoholin nauttiminen on valvotumpaa kuin kotona tai kadulla tapahtuva. Mutta eikö halvempi kaupan olut päinvastoin lisäisi kotona tapahtuvaa juomista? Ravintoloiden tilannetta tulee tukea muilla tavoilla kuin yleisellä alkoholiveron laskulla!

Lopuksi

Tässä keskustelussa on aina hyvä muistaa iso tausta: Alkoholi on tänä päivänä aivan keskeinen isojen terveys- ja sosiaalihaittojen, terveyserojen, työurien lyhenemisen ja sote-palvelujen käytön syy. Ja noin puolet Suomessa nautitusta alkoholista tulee oluesta ja panimotuotteista. Panimoliiton resepti: ”Verot alas ja viina vapaaksi” johtaisi vuorenvarmasti monien vuosien ajan erittäin suuriin haittoihin. Tarvitsemme vaikuttavaa ja järkevää alkoholi- ja terveyspolitiikkaa – Kekkosen sanoja soveltaen voidaan kysyä ” Onko Suomella malttia tervehtyä”!