Helsingin Sanomat kirjoitti 22.7. pääkirjoituksessa, että ”tupakointikeltoa voisi harkita myös uimarannoille”. Tällainen ehdotus sisältyykin STMn Tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämisryhmän raporttiin, joka jätettiin 31.5.
Kun Ilkka Oksalan vetämä työryhmä valmisteli seuraavia askeleita tiellämme kohti savutonta ja nikotiinivapaata Suomea, yleisimpiä ryhmälle esitettyjä toiveita oli savuttomien ympäristöjen laajentaminen. Tässä suhteessa tulivat esille erityisesti parveketupakointi, bussipysäkit, lasten leikkipuistot sekä uimarannat.
Näiden kohdalla nousi tupakansavulta suojelemisen ohella esille tupakantumppien muodostama ympäristöongelma. Suomessa tulee tupakantumppeja vuosittain noin 4 miljardia. Niistä huomattava osa päätyy luontoon – sisältäen sekä muovia että erilaisia myrkkyjä.
Uimarantoja asia koskettaa niin vesiympäristön kuin lasten suojelun kannalta. Viranomaissäädöksiä varten voidaan tehdä rajauksia uimarantojen luokittelun perusteella. Viranomaisten valvomia uimarantoja lienee vajaa 2000, joista EU-säädösten mukaisia on noin 300.
Nykyisenä hyvänä uimarantakesänä on hyvä kiinnittää asiaan huomiota, ja jatkossa tehdä asiassa päätöksiä niin kunnallisella tasolla kuin myöhemmin lainsäädännössä. Tällaiset päätökset ovat hyvää ympäristönsuojelua ja vievät osaltaan myös savuttomuutta eteenpäin.
Pekka Puska
Kansanedustaja (kesk.), professori