Tampereen uuden yliopiston liikkeellelähdössä on huolestuttavia piirteitä. Niiden mukaan yliopistoyhteisön valtaa ollaan rajaamassa tavalla, joka on vastoin eduskuntakäsittelyssä todettua. Lain eduskuntakäsittelyssä sekä perustuslakivaliokunta että sivistysvaliokunta korostivat, että siirtymäkauden hallituksen ei pidä tehdä kauaskantoisia ratkaisuja, vaan mahdollistaa nopea siirtymä yliopistolain mukaiseen hallintoon.
Yliopiston siirtymäkauden hallitus antoi kuitenkin äskettäin johtosääntöesityksen, joka siirtäisi valtaa professoreilta, muulta henkilökunnalta ja opiskelijoilta yliopistosäätiön perustajille. Esityksen mukaan yliopistoyhteisön valitseman elimen valtaa rajattaisiin vastoin yliopistolain henkeä.
Pidän esitystä yliopistoa vahingoittavana ja myös kansallisesti ikävänä tapauksena. Toivon, että siirtymäkauden hallitus huolehtisi täysimääräisesti perustuslaissa turvatun itsehallinnon toteutumisen.
Yliopistojen, Suomen tieteen ja sivistyksen voima on yliopistoyhteisössä. Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että todelliset innovaatiot syntyvät alhaalta päin, yliopiston luovassa ilmapiirissä. Miksi siirtymäkauden hallitus haluaa edistää toisenlaista yliopiston johtamista, jossa ulkopuolisten tahojen vaikutus on suhteettoman suuri?
Ratkaisut Tampereen tapauksessa ovat kansallisesti tärkeitä, koska viime vuosien kehitys on vahvistanut yliopistojen ”ylhäältä päin tapahtuvaa hallinnollista ohjausta” heikentäen yliopistoyhteisön omaa vaikutusvaltaa. Tämä seuraukset nähdään mm. huomattavasti kasvaneena tyytymättömyytenä yliopistojen henkilökunnassa.
Ottaen huomioon yliopistojen keskeinen kansallinen rooli todellisten innovaatioiden ja kansallisen sivistyksen edistämisessä, tämä on huolestuttavaa kehitystä. Tiedettä ja itsehallintoa tulee yliopistoissamme vahvistaa, ei murentaa!
Kansanedustaja (kesk.), professori Pekka Puska
Kannanotto pe 9.2.2018