Olemme huojentuneita Sipilän hallituksen linjauksesta antaa tuleville maakunnille päätöksentekovalta neuvolapalveluiden järjestämisessä. Laki ei tule pakottamaan maakuntia siirtämään neuvoloita valinnanvapauden piiriin, vaan maakunnat voisivat päättää neuvoloiden pitämisen julkisella puolella eli maakunnan liikelaitoksessa.
Pääministeri Sipilän välikysymyskeskustelussa esittämä henkilökohtainen näkemys siitä, että neuvoloiden olisi hyvä olla maakuntien liikelaitosten omaa toimintaa, on mielestämme vastuullinen ja hyvä. Silloin neuvolat rajautuisivat suoran valinnanvapauden ulkopuolelle samalla tavalla kuin kouluterveydenhuolto ja opiskelijaterveydenhuolto.
Neuvolatoiminta on hyvinvointivaltion timantti. Se on palvelumuoto, joka toteuttaa aidosti ja huolella ennaltaehkäisyn tavoitetta. Se pyrkii auttamaan ajoissa. Toimintaa on myös ajan saatossa kehitetty entistä enemmän lapsilähtöiseksi, monialaiseksi, yhteisölliseksi ja vanhemmuutta tukevaksi.
Monessa kunnassa on viime vuosina lähdetty kokoamaan matalan kynnyksen lapsi- ja perhepalveluita neuvolan ympärille verkostoituvaksi lähipalveluksi. Tämän työn jatkumona hallituksen kärkihanke, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, kehittää nyt koko Suomessa perhekeskus-toimintamallia. Siinä neuvolan ympärille kootaan lasta ja perhettä tukeva moniammatillinen osaaminen sekä vertaistuki uudella tavalla.
Perhekeskus-toimintamalli perustuu tutkittuun tietoon ja laajaan alan asiantuntijoiden yhteisymmärrykseen. Sipilän hallitus on sijoittanut sen valmisteluun monta lisäeuroa.
Perhekeskuksen palveluihin kuuluisivat neuvolan tutut terveyspalvelut, mutta myös kotipalvelu, perheoikeudelliset palvelut ja lapsiperheiden sosiaalityö, yhteistyö varhaiskasvatuksen, järjestöjen ja seurakuntien kanssa, erityispalveluista saatava tuki sekä esimerkiksi fysio- ja puheterapiapalvelut. Siis erittäin monipuolinen kokonaisuus. Perhekeskus olisi myös avoin kohtaamispaikka lapsille ja perheille matalalla kynnyksellä.
Neuvolan perustyön ydin on pitkäjänteisyydessä, neuvonnassa, seurannassa ja tietojen keruussa – osittain myös osallistumisen velvoittavuudessa. Kaikki tähtää tuen tarpeen tunnistamiseen ajoissa ja yhdenvertaiseen oikeuteen palveluiden laadussa perheen taustasta riippumatta. Yhtenäinen kansallinen neuvolajärjestelmä turvaa parhaiten myös suomalaisia lapsia koskevan seurantatiedon keräämisen ja kansallisen rokotusohjelman toteutumisen.
Neuvolatimantti kimaltelee kirkkaimmin silloin, kun pitkäjänteinen asiakassuhde perheeseen muodostuu niin luottamukselliseksi, että myös vaikeista asioista voi neuvolan tutun terveydenhoitajan kanssa jutella.
Lisätietoa
Kansanedustaja Pekka Puska
- 040 771 5571
Kansanedustaja Annika Saarikko
- 040 7446 770
