Kansanterveyttä ei saa polkea talouden jalkoihin

Lyhennelmä puheesta Eläkeliiton Jyväskylän yhdistyksen 45-vuotisjuhlassa, Jyväskylässä 25.10.2015

Suomen kansanterveys on viime vuosikymmeniä parantunut ennätyksellistä vauhtia. Työikäisten kuolleisuus on romahtanut, ja väestön elinikä suuresti pidentynyt. Kaikki tämä on seurausta ennen kaikkea elintapojen muuttumisesta terveellisemmiksi, erityisesti koskien ravintoa ja tupakkaa.

Kehityksen seurauksena eläkeikäisten osuus huomattavasti lisääntynyt. Talousihmiset pitävät suomalaisten ikääntymistä suurena ongelmana. Se on kuitenkin terveystyömme loistava saavutus: Enää ei kuolla työiässä saappaat jalassa, vaan yhä useampi voi nauttia hyvistä eläkevuosista.

Kehityksellä on myös paljon myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Työurat ovat pidentyneet. Yhä useampi tekee töitä myös eläkkeellä. ikäihmiset siirtävät arvokasta tietoa nuoremmille. Ikäihmiset ovat vanhusten tärkeimpiä hoitajia, ja he hoitavat paljon myös lastenlapsia.

Erityisen tärkeää on havaita, että myös ikäihmisten terveys ja suorituskyky ovat parantuneet. Taudit siirtyvät yhä myöhäisempään vaiheeseen. Tämän vuoksi sote-palvelujen tarve ei suinkaan kasva suoraviivaisesti väestön ikääntymisen myötä, niin kuin monissa ennusteissa esitetään.

Tässä tilanteessa on tärkeää, että Suomella on myös jatkossa malttia tervehtyä. Lääketieteellisen tiedon perusteella terveytemme voi vielä paljon parantua, ja on monia haasteita. Kansanterveyden myönteinen kehitys merkitsee myös yhä terveempää ikääntymistä.

Hyvä kehitys ei jatku itsestään, ja terveyttä ei saa uhrata talouden alttarille. Nykyhallituksen sinänsä hyvä pyrkimys tukea yrityksiä ja työpaikkojen syntyä polkee ei saa polkea terveyden suojelua jalkoihin. Turhaa byrokratiaa on hyvä vähentää, mutta ihmisten terveyttä suojelevaa säätelyä tarvitaan.

Myös sote-palvelujärjestelmällä on tärkeä tehtävä kansalaisten – ja erityisesti juuri iläihmisten terveyden ja toimintakyvyn hoitamisesssa. Tarvitaan sote, jossa painopistettä siirretään peruspalveluihin – tautien ehkäisyyn, terveyden edistämiseen ja varhaiseen kuntoutukseen. Tällainen järjestelmä, jossa palvelut on alueellisesti integroitu ja jossa on hyvä tietojärjestelmä, on myös taloudellisesti tehokkain.

Erityisesti senioriväestölle, joka on luonut maamme nykyisen hyvinvoinnin, on oikeus odottaa hyvin toimivaa julkista sosiaali- ja tervedenhuollon palvelujärjestelmää!

 

Pekka Puska
Professori, THL